Sisu, Chili ja Ruu

Aloitimme tänään Sisun kanssa yhteisen joululahjamme hyödyntämisen ja suuntasimme Sipooseen Riitta Jantunen-Korrin tokovalmennukseen. Nyt kun Chilin tilanne on mikä on, päätin että kyllä meidän Sisusta vielä tokokoira leivotaan. Meillä ei ole pitkään aikaan ollut ohjattua tokotreeniryhmää ja itsekseen treenaaminen ei pitemmän päälle ole hyvä idea. Siksipä päätin hankkia itselleni ja Sisulle joululahjaksi säännölliset tokovalmennukset Riitan luona.  Ja täytyy jo näin ensimmäisen treenikerran jälkeen todeta, että tämä on kyllä yksi parhaista itselleni hankkimista jolulahjoista ikinä

Aloitimme seuraamisella, joka on ollut minun ja Sisun ongelmaliike jo pidemmän aikaa. Sisu kyllä pitää hyvin paikkansa, mutta kontakti tuppaa välillä tippumaan ja etenkin vasemmalle käännökset ovat tuottaneet meille tuskaa. Saimme paljon hyviä vinkkejä etenkin käännöksiin ja kokeilimme paria niistä jo käytännössäkin. Riitta totesi, että ongelmat vasemmalle käännöksissä johtuvat pääosin siitä, että Sisu ei vielä osaa käyttää takapäätänsä kunnolla. Muuten saimme jopa kehuja seuraamisestamme, tosin ajoittaiselle ”orava-istunnalle” perusasennoissa täytyy alkaa tekemään jotain, ellei halua naurattaa tuomareita kuoliaaksi

Seuraavaksi otimme työn alle toisen murheenkryynimme, eli noudon. Tällä hetkellä Sisu osaa istua kapula suussa perusasennossa ja kävellä kapula suussa perässäni. Näiden kahden asian yhdistäminen, kuten myös kapulan oma-aloitteinen nostaminen maasta, ovat vielä olleet Sisulle liian isoja paloja purtavaksi. No, ihmeitä tapahtuu, ja muutaman toiston jälkeen Sisulla naksahti palaset kohdalleen päänupissa ja partanaama tajusi, että kapula suussa voi tulla sivulle perusasentoon, eikä kapulaa tarvitse samaan aikaan sylkeä maahan. Loistavaa!

Lopuksi teimme vielä luoksetulon pysäytyksen sekä kaukokäskyt. Kaukojen istu-maahan-istu sujuivat hienosti ja niistä saimmekin kehuja. Istu-seiso ja maahan-seiso -vaihdoksissa Sisu yritti välillä hiippailla etujaloilla ja tähän saimme ohjeeksi takapalkan käytön opetusvaiheessa. Luoksetulon pysäytys taas on näköjään vielä kiinni takapalkan olemassaolosta: kun palkaa ei ollut, Sisu juoksi pysäytyskäskyistä huolimatta luokseni ja palkan kanssa koira taas suoritti hienon ja tarkan pysähdyksen Ovela jätkä. Nyt täytyykin alkaa häivyttämään takapalkkaa, jotta liikkeen suoritus ei jää siitä riippuvaiseksi.  

Sisu oli treenisession jälkeen aikalailla poikki. Hyvin jätkä kuitenkin teki töitä loppuun asti ja yritti koko ajan parhaansa. Riitta kehui Sisua oikein päteväksi tyypiksi ja totesi, että olemme avoimen luokan liikkeiden opettelussa oikealla tiellä. Omaa mieltäni lämmitti eniten se, että Riitan mielestä Sisu vaikutti sen verran lupaavalta tyypiltä, että voittajaluokan liikkeiden opettelu kannattaa aloittaa jo nyt Tästä saimme taas lisää treeni-intoa pitkäksi aikaa!